Asiasanasto.fi

kirkastuminen

substantiivi

/ˈkirkɑstuminen/

Johdettu sanasta: kirkastua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kirkastua

Synonyymit

Etymologia

kirkastua + johdin -minen

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Uudestisyntyneen yksilön kirkastuminen on olotila, johon ei yksikään syntinen voi täydellisesti päästä tässä elämässä.

E. W. Pakkala, Herran sana vuoden jokaiselle päivälle

Koko sivistyskehitys tulee samalla asetetuksi suuren ratkaisukohdan eteen: näköpiirin yhtämittainen laajeneminen, työn voitot ja suurentuminen, ajatuksen alinomainen vaurastuminen ja kirkastuminen uhkaa painaa ihmisen yhä syvemmälle hänen omaan erikoisuuteensa; varhaisempien aikojen kehittymättömämmän käsityskannan ihmiselle myöntämä ylevämmyys näyttää auttamattomasti olevan mennyttä.

Rudolf Eucken, Elämän tarkoitus ja arvo

Tästä viimeistään alkoi hänen sädekehänsä kirkastuminen Suomen oikeustaistelun keulakuvana, mikä aikanaan nosti hänet puoluepolitiikan yläpuolelle.

Wikipedia: Leo Mechelin

Englanninkieliset vastineet

  • sunburst
  • Transfiguration

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivikirkastuminen
Genetiivikirkastumisen
Partitiivikirkastumista
Essiivikirkastumisena
Translatiivikirkastumiseksi
Inessiivikirkastumisessa
Elatiivikirkastumisesta
Illatiivikirkastumiseen
Adessiivikirkastumisella
Ablatiivikirkastumiselta
Allatiivikirkastumiselle
Abessiivikirkastumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit