kir­po­a­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kirvota

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kirvota

Etymologia

kirvota + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Keskiaikaista legendaa edellyttää suomalaisessa Tulensynnyssä kuvattu tulen tuudittaminen taivaassa, sen kirpoaminen alavaan järveen s.o.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Tulikipunan kirpoaminen taivaankerrosten läpi edellyttää niiden keskuksessa olevaa aukkoa, ja toisinaan puhutaankin yhdeksän taivaankerroksen yhteydessä "yheksästä reppanasta":
— Uno Harva, Suomalaisten muinaisusko
Ritarikunnan vallan kirpoaminen johti ei -saksalaisen väestönosan kasvamiseen, esimerkiksi suuriin kaupunkeihin muutti paljon suomalaisia.
— Wikipedia: Viron historia