kir­po­a­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kirvota

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kirvota

Etymologia

kirvota + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Keskiaikaista legendaa edellyttää suomalaisessa Tulensynnyssä kuvattu tulen tuudittaminen taivaassa, sen kirpoaminen alavaan järveen s.o.
Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Tulikipunan kirpoaminen taivaankerrosten läpi edellyttää niiden keskuksessa olevaa aukkoa, ja toisinaan puhutaankin yhdeksän taivaankerroksen yhteydessä "yheksästä reppanasta":
Uno Harva, Suomalaisten muinaisusko
Ritarikunnan vallan kirpoaminen johti ei -saksalaisen väestönosan kasvamiseen, esimerkiksi suuriin kaupunkeihin muutti paljon suomalaisia.
Wikipedia: Viron historia