kirskaussubstantiivi
/ˈkirskɑus/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.terävä, kirskuva ääni
Esimerkkilauseet
Kuului viiltävän terävä hammasten kirskaus — ja kun Julia katsahti niihin kasvoihin, jotka olivat hänelle rakkaimmat, alkoi häntä puistattaa — hän pelkäsi Marcusta kuin jotakin yliluonnollista olentoa.
Kirskaus kuului akkunan luota silloin tällöin, ja yksinpuhelua jatkui.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 39
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | kirskaus |
| Genetiivi | kirskauksen |
| Partitiivi | kirskausta |
| Essiivi | kirskauksena |
| Translatiivi | kirskaukseksi |
| Inessiivi | kirskauksessa |
| Elatiivi | kirskauksesta |
| Illatiivi | kirskaukseen |
| Adessiivi | kirskauksella |
| Ablatiivi | kirskaukselta |
| Allatiivi | kirskaukselle |
| Abessiivi | kirskauksetta |
Riimit
-irskɑus
Kaikki riimit