ki­vää­rin­tuk­ki

substantiivi/ˈkiʋæːrinˌtukːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ki-vää-rin-tuk-ki (5 tavua) · 13 kirjainta

Yhdyssana: kivääri + tukki

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kiväärin runko-osa, johon piippu ja koneisto kiinnittyvät

Esimerkkilauseet

Tämän kimppuun hyökättiin heti, ja sitä alettiin murtaa potkimalla, kiväärintukeilla iskemällä ja kangilla vääntämällä.
— Alexandre Dumas, Ange Pitou
Aseman lamput hohtivat kylminä. Kiväärintukit kolahtelivat lattiaan. Jossakin hyvin kaukana läheni juna, outo juna hillittömällä vauhdilla...
— Eino Hosia, Orjantappuratie
Hän laskeutui jälleen pitkälleen ja piteli kiväärintukista kiinni.
— Arvi Järventaus, Rummut

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ukːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiväärintukki. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiväärintukki