ki­vää­rin­tuk­ki

substantiivi/ˈkiʋæːrinˌtukːi/
Jaa

Yhdyssana: kivääri + tukki

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kiväärin runko-osa, johon piippu ja koneisto kiinnittyvät

Esimerkkilauseet

Tämän kimppuun hyökättiin heti, ja sitä alettiin murtaa potkimalla, kiväärintukeilla iskemällä ja kangilla vääntämällä.
— Alexandre Dumas, Ange Pitou
Aseman lamput hohtivat kylminä. Kiväärintukit kolahtelivat lattiaan. Jossakin hyvin kaukana läheni juna, outo juna hillittömällä vauhdilla...
— Eino Hosia, Orjantappuratie

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiväärintukki
Genetiivikiväärintukin
Partitiivikiväärintukkia
Essiivikiväärintukkina
Translatiivikiväärintukiksi
Inessiivikiväärintukissa
Elatiivikiväärintukista
Illatiivikiväärintukkiin
Adessiivikiväärintukilla
Ablatiivikiväärintukilta
Allatiivikiväärintukille
Abessiivikiväärintukitta

Riimit

-ukːi

Kaikki riimit

Lähteet