- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: linka)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan linkata yhteydessä
- Slangissa
- 1910 lähtien
- Vastineita
- vatja
Lähtökohta: ← nykyruotsi linka ’ontua’, tästä myös ruotsinsaame linkot ’sama merkitys’ (nykyruotsi murt. Suomi klinka ’ontua’ ehkä ← suomi klinkata, jossa sanan alussa on hypok. kaksoiskonsonatti
myös päinvastainen lainasuunta lienee mahdollinen).
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| vatja | linkkān (prs.) ’onnun’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
- linkata1874
- linkuttaa1823
- linkka(jalka)
Helsingin slangissa
klenkkaa ’ontua’; myös lenkkaa
tunnetaan myös murteissa (lenkata, klenkata, flenkata ’ontua; heilua’); sanassa voi olla vaikutusta ruotsi sanasta linka ’ontua’ (→ linkkaa, klinkkaa ’ontua’, klinkka ’ontuva’).
Johdoksia: klenkka, lenkka ’ontuva; rampa’, klenkkasta ’ontua, nilkuttaa’