klusiili
substantiivi/ˈklusiːli/
Merkitys
- 1.(fonetiikka)umpiäänne; äänne, joka syntyy kun ilmavirta ensin katkaistaan ääntöväylässä ja annetaan sitten purkautuaSuomen kielen klusiileja ovat b, d, g, k, p t ja ʔ.
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.plosive, occlusive, stop
- saksaPlosiv
- viroklusiil
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
Ääntötapa on klusiili eli umpiäänne, mikä tarkoittaa sitä, että äänettäessä muodostetaan sulkeuma, joka sitten purkautuu äkisti.
Koronaalien artikulaatiopaikka vaihtelee dentaalisen ja alveolaarisen välillä; klusiilit ovat yleensä dentaalisia, kun taas affrikaatat ja sibilantit ovat alveolaarisia, ja ennen suppeita etuvokaaleja palatalisoituneita.
Englanninkieliset vastineet
- occlusive
- plosive
- plosive consonant
- plosive speech sound
- stop
- stop consonant
Esiintymistiheys
237 esiintymää, 0.1 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
2.9
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 6
| Nominatiivi | klusiili |
| Genetiivi | klusiilin |
| Partitiivi | klusiilia |
| Essiivi | klusiilina |
| Translatiivi | klusiiliksi |
| Inessiivi | klusiilissa |
| Elatiivi | klusiilista |
| Illatiivi | klusiiliin |
| Adessiivi | klusiililla |
| Ablatiivi | klusiililta |
| Allatiivi | klusiilille |
| Abessiivi | klusiilitta |
Riimit
-usiːli
Kaikki riimit