Asiasanasto.fi

obst­ru­ent­tisubstantiivi

/ˈob.struentːi/

Merkitys

  1. 1.(fonetiikka)pidäkeäänne, äänne, jota muodostaessa estetään ilman kulku ääntöväylässä.Suomen kielen obstruentteja ovat b, d, f, g, h, k, p, s, š, t, v ja ʔ

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.obstruent
  • ruotsiobstruent

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Kolmen konsonantin yhtymille on tavallista, että ensimmäinen konsonantti on resonantti (/ l /, / r /, / m /, / n / tai / ŋ /) ja toinen ja kolmas konsonantti obstruentti (/ p /, / t /, / k / tai / s /), esimerkiksi sanoissa palkka, kanssa ja konsti.

Wikipedia: Suomen kieli

Obstruentti on pulmoninen konsonantti, jonka ääntötapa on sellainen, ettei ilmavirralla ole vapaata pääsyä ulos ääntöväylästä.

Wikipedia: Obstruentti

Englanninkieliset vastineet

  • obstruent

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviobstruentti
Genetiiviobstruentin
Partitiiviobstruenttia
Essiiviobstruenttina
Translatiiviobstruentiksi
Inessiiviobstruentissa
Elatiiviobstruentista
Illatiiviobstruenttiin
Adessiiviobstruentilla
Ablatiiviobstruentilta
Allatiiviobstruentille
Abessiiviobstruentitta

Riimit

-entːi

Kaikki riimit
luokat: