koh­dis­tu­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kohdistua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kohdistua

Etymologia

kohdistua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mielikuvituksen ja harrastuksen kohdistuminen keskiaikaan sai kuvaavan ilmaisun ns.
Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia IV
Onkohan itseensä kohdistuminen, omien tunteidensa mukaan arvioiminen ainoa ratkaiseva lähtökohta eetillistä
Juhani Aho, Lohilastuja ja kalakaskuja
Käytännössä poistojen suuruus ja kohdistuminen eri vuosille voivat riippua verosäädöksistä.
Wikipedia: Nettokansantuote