koh­dis­tu­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kohdistua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kohdistua

Etymologia

kohdistua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mielikuvituksen ja harrastuksen kohdistuminen keskiaikaan sai kuvaavan ilmaisun ns.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia IV
Onkohan itseensä kohdistuminen, omien tunteidensa mukaan arvioiminen ainoa ratkaiseva lähtökohta eetillistä
— Juhani Aho, Lohilastuja ja kalakaskuja
Käytännössä poistojen suuruus ja kohdistuminen eri vuosille voivat riippua verosäädöksistä.
— Wikipedia: Nettokansantuote