ko­he­lo

adjektiivi, substantiivi/ˈkohelo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ko-he-lo (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (arkikieltä)kömpelö ihminen

Esimerkkilauseet

Kirkonkylän lenkosäärinen konstaapeli-kohelo toimii sisäänhuutajana.
— Urho Karhumäki, Ukkonen uhkaa
Sanonpa teille, että se on pitkä ja raskas: jättäkää se minulle Louvreen asti, — tunnen oloni kovin kömpelöksi kaduilla ilman säilää, ja vielä kohelommaksi joutuisitte te kahden kantajana."
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi I
Kustantamon ensimmäiset teokset (Pirkko Saision romaani Kohtuuttomuus, Hannu Raittilan essee - ja reportaasikokoelma Ulkona ja nimimerkki Pauli Kohelon esikoisromaani Ohessa tilinumeroni) julkaistiin syksyllä 2008.
— Wikipedia: Siltala (kirjankustantamo)

Etymologia

Vanhin tieto
Simon Achrenius, 1766
Levinneisyys
Lounais-Suomi Häme Etelä-Pohjanmaa kaakkoismurteet, paikoin Savo Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa
Vastineita
viro

Deskr. sanoja, jotka liittyvät semanttisestikin kohota verbiin. Koska tämänkin merk. usein on ’tulla kuohkeaksi, ilmavaksi’, voitaneen molempia verrata onomat. kohista sanueeseen. Vertaa myös kaheli.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

virokohel ’hauras, huokoinen’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

248 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2 (palvelu)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ohelo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kohelo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kohelo