ko­hou­tu­ma

substantiivi/ˈkohou̯tumɑ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ympäröivästä pinnasta erottuva koholla oleva kohta, kyhmy tai paisuma

Esimerkkilauseet

— Se on rakkautta, se on kohoutumista ihanuuteen, haltioitumista kauneudessa!
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita VII
Pian kuitenkin havaitsin joitakin kaukana häämöttäviä kohoutumia.
— Jules Verne, Merten alitse
Kun kuubankrokotiilit ovat valmiita paritteluun, ne hierovat silmän takaosasta niskaan päin ulottuvaa luun kohoutumana muodostunutta harjannetta toistensa kurkkuun.
— Wikipedia: Kuubankrokotiili

Esiintymistiheys

102 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikohoutuma
Genetiivikohoutuman
Partitiivikohoutumaa
Essiivikohoutumana
Translatiivikohoutumaksi
Inessiivikohoutumassa
Elatiivikohoutumasta
Illatiivikohoutumaan
Adessiivikohoutumalla
Ablatiivikohoutumalta
Allatiivikohoutumalle
Abessiivikohoutumatta

Riimit

-umɑ

Kaikki riimit

Lähteet