koi­ri­o

Jaa
Viittaa artikkeliin

koi-ri-o (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. nuotan siulojen päässä oleva kaareva poikkipuu; koukku, jolla loimilangat pujotetaan kaiteeseen; tuohipihti

Etymologia

Levinneisyys
laajalti murt., ei Vermlanti
Vastineita
inkeroinen, viro

Johd:ia s:sta koira (joko muotonsa tai tehtävänsä puolesta koiraa muistuttavia esineitä).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoirain, koirassin ’koirasin, verkon kudonnassa käytetty päreinen tai luinen apuväline, paino’ (ilmeisesti ← viro tai suomi)
virokoerasepuu(d), koer(si), koerus, koets ’koukullinen puu tai luu, joka kudottaessa pitää verkon alareunan paikoillaan; nuotan pääpuu, johon vetoköysi kiinnitetään’.

Liittyvät sanat

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koirio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koirio