kokko
erisnimi, substantiivi/ˈkokːo/
Merkitykset
Synonyymit
Etymologia
Sanaa on arveltu kotka-sanan variantiksi. Toisaalta se voi olla johdos kokka-sanasta, ja merkitsisi ’nokallista’. Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran yhdyssanan osana vuoden 1642 Bibliassa ja itsenäisenä sanana vuonna 1669 Johannes Salmeniuksen onnittelurunossa.
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.bonfire
- ruotsibål, brasa
- saksaFeuerhaufen (m)
- ranskafeu de joie (m)
- venäjäкостёр (m)
- esp.hoguera, fogata, pira
- virolõke, jaanituli
- italiafalò (m)
- puolaognisko (n)
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
Tule kokko Turjan maalta, Laskeite Lapista lintu, Viini vaskinen selässä, Viinessä tuliset nuolet, Joilla ammun Tuonen toukan, Luskahutan luunpurian, Syömästä, kaluamasta j.n.e.
Ja minä kun olen ollut jo täällä ja sitten menin kokollekin, mutta sitten, kun en nähdyt sinua sielläkään, lähdin tänne takaisin.
Mikäli maasto on kuivaa, kokko voidaan rakentaa myös lautan päälle ja ankkuroida kauas rannasta, jolloin tuli ei pääse kovin helposti leviämään.
Englanninkieliset vastineet
- balefire
- bonfire
Esiintymistiheys
21 914 esiintymää, 8.3 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | kokko |
| Genetiivi | kokon |
| Partitiivi | kokkoa |
| Essiivi | kokkona |
| Translatiivi | kokoksi |
| Inessiivi | kokossa |
| Elatiivi | kokosta |
| Illatiivi | kokkoon |
| Adessiivi | kokolla |
| Ablatiivi | kokolta |
| Allatiivi | kokolle |
| Abessiivi | kokotta |
Riimit
-okːo
Kaikki riimit