kok­ko

erisnimi, substantiivi/ˈkokːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kok-ko (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 7 384. yleisin sana

Merkitykset

  1. suuri kasa puuta, joka on kerätty polttamista varten; iso nuotioJuhannuksena Virtasilla paloi rannassa komea kokko.
  2. (runokieli)(vanha)kotkaIski tulta Ilmarinen välähdytti Väinämöinen kolmella Kokon sulalla.
  3. (murteellinen)joissain murteissa merikotka

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kokko Turjasta tulevi, Lintu laskeikse Lapista, Sata sarvea selässä, Tuhat purston tutkamessa, Kymmenen joka kynässä, Täynnä kaikki katsehia, Missä mettä, kussa vettä, Kussa voietta hyveä, Joka suonihin sopivi, 10 Jäsenihin kelpoavi.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Esmeralda oli irroittanut punaisen esiliinansa ja liehutti sitä kiihkeästi päänsä yllä, mutta Clayton, joka pelkäsi, ettei sekään ehkä näkyisi, kiirehti pohjoiselle niemekkeelle, missä hänen kokkonsa oli valmiina sytytettäväksi.
— Edgar Rice Burroughs, Tarzan apinain kuningas
Suomessa tunnetaan vapun aikaan vietetty vanha kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita.
— Wikipedia: Vappu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kokko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Lenti kokko koilta ilman, Yltä ilman, alta taivon, Siipi taivoa siveli, Kopra merta kuopueli.
— Uno Harva, Kauko-Karjalan häärunot
Sunnuntai-iltana juhla huipentuu nuken riisumiseen ja polttamiseen kokossa.
— Wikipedia: Maslenitsa
Riionvuorella oli kokko sytytetty.
— K. J. Gummerus, Haudankaivajan kertomuksia
Jaksossa Keskitalven kokko hänet nähdään vain Muumipeikon unessa jakson alussa.
— Wikipedia: Pikku Myy

Etymologia

1kokko1 – kartiomainen rakennelma, keväällä tai alkukesällä poltettu nuotio, vartiotuli; seipäistä tehty teerenpyydys; keilamainen keittokota; ullakko, luhti

Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1702
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro

Johd. s:sta kokka, katso tätä, kuten myös kokki (Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Vermlanti) ’kalastajan koju; ullakko, luhti’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkokkoi ’juhannuskokko; viljan- tai heinänkuivausteline’
karjalakokko ’keilamainen hernekeko; juhannus- tai muu tuli’ (→ venäjä kokúj ’juhannus’); ’leivonnainen, leipäkakkara’
lyydikokoi ’pitkähkö piirakka’
vepsäkokat́ ’piirakka’
viromurt. kokk (g. koka) ’pieni heinäkeko’.

itämerensuomi ? → nykytanska kok ’pieni heinäkeko’ → englanti cock ’heinäkeko’; ehkä vepsä → venäjä murt. kokáč ’eräänlainen piirakka’.

Samaa juurta olevia sanoja

2kokko2 – kotka

Vanhin tieto
1669
Levinneisyys
Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, viro

Mahdollisesti deskr. variantteja ja samaa alkuperää kuin kotka, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkokkoi ’kotka’
karjalakokko
lyydikok(u)oi
viro(Wied) kokas (g. kokka) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bonfire
  • ruotsibål, brasa
  • saksaFeuerhaufen (m)
  • ranskafeu de joie (m)
  • venäjäкостёр (m)
  • esp.hoguera, fogata, pira
  • virolõke, jaanituli
  • italiafalò (m)
  • puolaognisko (n)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • balefire
  • bonfire

Esiintymistiheys

21 914 esiintymää · 8.3 / milj.

Suomi24
5.3
Sanomalehdet
45.5
Aikakauslehdet
40.6
Wikipedia
12.1
Reddit
6.0
Tekstitykset
3.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kokko 54 % · kokon 17 % · kokoista 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-okːo

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kokko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kokko