kok­ko

erisnimi, substantiivi/ˈkokːo/
Jaa

Merkitykset

  1. suuri kasa puuta, joka on kerätty polttamista varten; iso nuotioJuhannuksena Virtasilla paloi rannassa komea kokko.
  2. (runokieli)(vanha)kotkaIski tulta Ilmarinen välähdytti Väinämöinen kolmella Kokon sulalla.
  3. (murteellinen)joissain murteissa merikotka

Synonyymit

Etymologia

Sanaa on arveltu kotka-sanan variantiksi. Toisaalta se voi olla johdos kokka-sanasta, ja merkitsisi ’nokallista’. Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran yhdyssanan osana vuoden 1642 Bibliassa ja itsenäisenä sanana vuonna 1669 Johannes Salmeniuksen onnittelurunossa.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bonfire
  • ruotsibål, brasa
  • saksaFeuerhaufen (m)
  • ranskafeu de joie (m)
  • venäjäкостёр (m)
  • esp.hoguera, fogata, pira
  • virolõke, jaanituli
  • italiafalò (m)
  • puolaognisko (n)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Tule kokko Turjan maalta, Laskeite Lapista lintu, Viini vaskinen selässä, Viinessä tuliset nuolet, Joilla ammun Tuonen toukan, Luskahutan luunpurian, Syömästä, kaluamasta j.n.e.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Ja minä kun olen ollut jo täällä ja sitten menin kokollekin, mutta sitten, kun en nähdyt sinua sielläkään, lähdin tänne takaisin.
— Iivo Härkönen, Lemmen nosto
Mikäli maasto on kuivaa, kokko voidaan rakentaa myös lautan päälle ja ankkuroida kauas rannasta, jolloin tuli ei pääse kovin helposti leviämään.
— Wikipedia: Juhannuskokko

Englanninkieliset vastineet

  • balefire
  • bonfire

Esiintymistiheys

21 914 esiintymää · 8.3 / milj.

Suomi24
5.3
Sanomalehdet
45.5
Aikakauslehdet
40.6
Wikipedia
12.1
Reddit
6.0
Tekstitykset
3.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikokko
Genetiivikokon
Partitiivikokkoa
Essiivikokkona
Translatiivikokoksi
Inessiivikokossa
Elatiivikokosta
Illatiivikokkoon
Adessiivikokolla
Ablatiivikokolta
Allatiivikokolle
Abessiivikokotta

Riimit

-okːo

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet