Asiasanasto.fi

kokko

erisnimi, substantiivi

/ˈkokːo/

Merkitykset

  1. 1.suuri kasa puuta, joka on kerätty polttamista varten; iso nuotioJuhannuksena Virtasilla paloi rannassa komea kokko.
  2. 2.(runokieli)(vanha)kotkaIski tulta Ilmarinen välähdytti Väinämöinen kolmella Kokon sulalla.
  3. 3.(murteellinen)joissain murteissa merikotka

Synonyymit

Etymologia

Sanaa on arveltu kotka-sanan variantiksi. Toisaalta se voi olla johdos kokka-sanasta, ja merkitsisi ’nokallista’. Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran yhdyssanan osana vuoden 1642 Bibliassa ja itsenäisenä sanana vuonna 1669 Johannes Salmeniuksen onnittelurunossa.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bonfire
  • ruotsibål, brasa
  • saksaFeuerhaufen (m)
  • ranskafeu de joie (m)
  • venäjäкостёр (m)
  • esp.hoguera, fogata, pira
  • virolõke, jaanituli
  • italiafalò (m)
  • puolaognisko (n)

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Tule kokko Turjan maalta, Laskeite Lapista lintu, Viini vaskinen selässä, Viinessä tuliset nuolet, Joilla ammun Tuonen toukan, Luskahutan luunpurian, Syömästä, kaluamasta j.n.e.

Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja

Ja minä kun olen ollut jo täällä ja sitten menin kokollekin, mutta sitten, kun en nähdyt sinua sielläkään, lähdin tänne takaisin.

Iivo Härkönen, Lemmen nosto

Mikäli maasto on kuivaa, kokko voidaan rakentaa myös lautan päälle ja ankkuroida kauas rannasta, jolloin tuli ei pääse kovin helposti leviämään.

Wikipedia: Juhannuskokko

Englanninkieliset vastineet

  • balefire
  • bonfire

Esiintymistiheys

21 914 esiintymää, 8.3 / milj.

Suomi24
5.3
Sanomalehdet
45.5
Aikakauslehdet
40.6
Wikipedia
12.1
Reddit
6.0
Tekstitykset
3.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

Nominatiivikokko
Genetiivikokon
Partitiivikokkoa
Essiivikokkona
Translatiivikokoksi
Inessiivikokossa
Elatiivikokosta
Illatiivikokkoon
Adessiivikokolla
Ablatiivikokolta
Allatiivikokolle
Abessiivikokotta

Riimit

-okːo

Kaikki riimit