kok­ko­val­ke­a

substantiivi/ˈkokːoˌʋɑlkeɑ/
Jaa

Yhdyssana: kokko + valkea

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. suuri, juhlava ulkotuli tai roihu

Esimerkkilauseet

Ja kokkovalkea on tuli tuolla, mi säkeniä räiskyin roihuaa.
— Erkki Kivijärvi, Virran varrella
Hiljaa astuivat he kokkovalkeata kohden sanaakaan vaihtamatta.
— Jalmari Finne, Ylioppilaita
Juhannuskokko on juhannusyönä poltettava kokkovalkea, juhannustuli.
— Wikipedia: Juhannuskokko

Taivutustiedot

Taivutusluokka 15

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikokkovalkea
Genetiivikokkovalkean
Partitiivikokkovalkeaa
Essiivikokkovalkeana
Translatiivikokkovalkeaksi
Inessiivikokkovalkeassa
Elatiivikokkovalkeasta
Illatiivikokkovalkeaan
Adessiivikokkovalkealla
Ablatiivikokkovalkealta
Allatiivikokkovalkealle
Abessiivikokkovalkeatta

Riimit

-ɑlkeɑ

Kaikki riimit

Lähteet