kok­ko­val­ke­a

substantiivi/ˈkokːoˌʋɑlkeɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kok-ko-val-ke-a (4 tavua) · 11 kirjainta

Yhdyssana: kokko + valkea

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. suuri, juhlava ulkotuli tai roihu

Esimerkkilauseet

Pian on juhannus käsissä, ja silloin poltetaan tässä rantaäyräällä taasen kokkovalkea.
— Simo Eronen, Juhannustanssi
Kuin kulkee pursi lehtipurjehin, niin samoo aatokseni salaisin sun luokses, aallon impi ihanin, mi koskaan tenhos miehen mielialaa; ja niinkuin kukkii tuomet, pihlajat, mun povessani tunteet kukkivat, ja niinkuin kohoo kokkovalkeat, niin sulle unelmaini uhrit palaa.
— Eino Leino, Kootut teokset III
Juhannuskokko on juhannusyönä poltettava kokkovalkea, juhannustuli.
— Wikipedia: Juhannuskokko

Taivutustiedot

Taivutusluokka 15 (korkea)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑlkeɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kokkovalkea. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kokkovalkea