ko­koi­lu

substantiivi/ˈkokoi̯lu/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. asioiden kerääminen, kokoonpano tai eri osien liittäminen yhteen

Esimerkkilauseet

Ammatiltansa hän on tauluja kaupusteleva koronkiskuri, aikamme taiteellisen kokoilu-innon luomalta uudelta ja hieman mutkalliselta kauppa-alalta.
Alphonse Daudet, Kuninkaita maanpaossa II
Jälleen alkoi uusi huolellinen huuhdonta, uusi ahnas kultarakeiden kokoilu, ja taaskin hän lopulta lennätti saadun jäännöksen takaisin veteen.
Jack London, Kultakuilu

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikokoilu
Genetiivikokoilun
Partitiivikokoilua
Essiivikokoiluna
Translatiivikokoiluksi
Inessiivikokoilussa
Elatiivikokoilusta
Illatiivikokoiluun
Adessiivikokoilulla
Ablatiivikokoilulta
Allatiivikokoilulle
Abessiivikokoilutta

Riimit

-okoilu

Kaikki riimit

Lähteet