kokonaislukukertoiminenadjektiivi
/ˈkokonɑi̯sˌlukuˌkertoi̯minen/
sisältää sanat: kokonainen + luku + kertoiminen
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.sellainen, jonka kertoimina on käytetty kokonaislukuja
Esimerkkilauseet
Algebrallinen kokonaisluku on kompleksiluku, joka on sellaisen kokonaislukukertoimisen polynomin juuri, jonka korkeimman asteen termin kerroin on yksi.
Algebrallisten lukujen joukko = kaikkien lukujen, jotka ovat kokonaislukukertoimisen polynomien nollakohtia, joukko.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | kokonaislukukertoiminen |
| Genetiivi | kokonaislukukertoimisen |
| Partitiivi | kokonaislukukertoimista |
| Essiivi | kokonaislukukertoimisena |
| Translatiivi | kokonaislukukertoimiseksi |
| Inessiivi | kokonaislukukertoimisessa |
| Elatiivi | kokonaislukukertoimisesta |
| Illatiivi | kokonaislukukertoimiseen |
| Adessiivi | kokonaislukukertoimisella |
| Ablatiivi | kokonaislukukertoimiselta |
| Allatiivi | kokonaislukukertoimiselle |
| Abessiivi | kokonaislukukertoimisetta |
Riimit
-inen
Kaikki riimit