ko­koon­tu­ma

substantiivi/ˈkokoːntumɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: kokoontua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. yhteen kerääntynyt joukko tai kasauma

Esimerkkilauseet

He kokoontumat kappeleihinsa joka tuorstai-ilta, viettämään jumalan-palvelustansa, mutta millä tavalla he sitä viettävät, on tietämätöntä ja he koettavat kaiken mokomin pitää sitä salassa.
Gustaf Beskow, Matkamuistelmia Egyptistä Sinailta ja Palestinasta

Esiintymistiheys

235 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikokoontuma
Genetiivikokoontuman
Partitiivikokoontumaa
Essiivikokoontumana
Translatiivikokoontumaksi
Inessiivikokoontumassa
Elatiivikokoontumasta
Illatiivikokoontumaan
Adessiivikokoontumalla
Ablatiivikokoontumalta
Allatiivikokoontumalle
Abessiivikokoontumatta

Riimit

-umɑ

Kaikki riimit

Lähteet