kok­sa­ri

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kolmikärkinen piikki- tai harakuokka; keksi tai koukku tukkitöissä; pirunkoura

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, paikoin Keski-Suomi
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, liivi, inarinsaame
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakokša ’kuokka’ (Tver)
lyydikokš (mon. ‑ad) ’oksainen verkonkuivauspuu, tukipuu halkopinon päässä’
vepsäkokš (mon. ‑ad) ’kuokka, telso’, kokšin (prs. yks. 1. p.) ’kuokkia’
–? viro koks ’keksi’ (vertaa keksi1), koska ’kaksikärkinen rautakoukku’
liivikokš, ‑jālga ’rukin penkkiin pistetty puu, johon kuontalo kiinnitetään’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

inarinsaameinarinsaame kuȧhčȧ ’piikkikuokka’.

itämerensuomi (luultavasti vepsä) → venäjä murt. kókša, kokšá ’pitkä kaksipiikkinen tadehanko; kuokka’. Myös päinvastaista lainautumista on oletettu.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koksari. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koksari