ko­lis­te­lu

substantiivi/ˈkolistelu/
Jaa

Johdettu sanasta: kolistella

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. jatkuva tai toistuva koliseva tai rämisevä ääni

Esimerkkilauseet

Sumupeitosta kuuluu kaikenlaista ääntä ja kolketta, soutajien lunkutusta, nuotanvetäjien kolistelua.
Simo Eronen, Soidinsaari
Rommin ja pippurin — pippurin ja rommin — vuoksi luulisin hänen kolistelunsa täytyvän pian loppua."
Charles Dickens, Suuria odotuksia II
Sensorismi ihmisillä Ihmisellä sensorismi ilmenee esimerkiksi heijaamisena eli ylävartalon heiluttamisena puolelta toiselle, sormien liikutteluna silmien edessä tai silmien paineluna, hyppelynä, pyörimisenä, sanojen loputtomana toistamisena tai esineiden kolisteluna.
Wikipedia: Stereotyyppinen käytös

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikolistelu
Genetiivikolistelun
Partitiivikolistelua
Essiivikolisteluna
Translatiivikolisteluksi
Inessiivikolistelussa
Elatiivikolistelusta
Illatiivikolisteluun
Adessiivikolistelulla
Ablatiivikolistelulta
Allatiivikolistelulle
Abessiivikolistelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit

Lähteet