1kolla1 – (saappaan) korkorauta
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: skolla)
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1874
- Levinneisyys
- etupäässä Lounais-Suomi
- suomikolla
- nykyruotsiskolla ’kisko, laatta; korkorauta’
- saksavertaa keskialasaksa scholle ’siru, liuska’
kol-la (2 tavua) · 5 kirjainta
Varstassa oli joko vihtainen tahi nahkainen kolla, jolla terä sidottiin varteen.Mitä hän enää vaimolla tekee, hautaan menevä ukon kolla", ihmetteli silloin Tuomas.Kolla on kylä ja taajama Rauman kaupungissa Satakunnassa keskustaajamasta itään.Lainalähde: ← pohjoissaame goalˈla (inarinsaame) ’sama merkitys’ ← skandinaavinen, vertaa nykynorja, nykyruotsi murt. kolla ’sarveton naaraseläin, lehmä’ ← muinaisnorja kollr ’kalju’, katso kollo1.
401 esiintymää · 0.2 / milj.
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kolla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kolla