Asiasanasto.fi

kollottaa

verbi

/ˈkolːotːɑːˣ/

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.itkeä kovaäänisesti tai huutaa
  2. 2.(murteellinen)olla paikallaan tai pysyä sijoillaan
  3. 3.(murteellinen)tuijottaa tai katsella tiiviisti

Esimerkkilauseet

Ole oli menossa takaisin pellolle, vanhin seurasi häntä miehekkäin askelin ja riippuvin housuntakamuksin, he lauloivat kumpikin, mutta piltti oli lennähtänyt nenälleen varvikkoon ja itkeä kollotti nyt täyttä kurkkua, toiset kun loittonemistaan loittonivat.

Kristian jr. Elster, Sammuva suku

Woidellaan silmä kansia ja nurkkia, kuin silmiä kollottaa, ja ne owat muutoin raattaiset.

Christfrid Ganander, Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

Infinitiivikollottaa
Ind. prees. yks. 1.kollotan
Ind. imperf. yks. 3.kollotti
Kond. prees. yks. 3.kollottaisi
Pot. prees. yks. 3.kollottanee
Imperat. prees. yks. 3.kollottakoon
Akt. 2. partisiippikollottanut
Pass. imperf.kollotettiin

Riimit

-olːotːɑː

Kaikki riimit