1kolmu1 – rehu
- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: korm)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kormu yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro
Sanan kuuluminen ersämordva kulov, ‑oŋ, mokšamordva kulu, pohjoismansi χūĺəm, etelähanti χojəm, unkari hamu ’tuhka’ sanojen yhteyteen on sekä merk:n erilaisuuden vuoksi että äänt. syistä perin epävarmaa. Vertaa kumu.
| karjala | (Uhtua) kulmu, ‑š ’(tavallisesti pellavan) tyhjä siemenkota’ (? ← suomi), kulmuttoa ’riipiä sylkyt pellavista tai hampuista’ |
|---|
(itämerensuomi ? → latvia kulmāji ’hampun päistäret; pellavan varsi ilman sylkkyjä; pellavan irrotetut sylkyt; pellavan, tattarin, herneen varsi’).
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kolmu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kolmu