kol­pa­kol­li­nen

substantiivi/ˈkolpɑkolːinen/
Jaa

Johdettu sanasta: pakollinen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kolpakon tai kannun sisällön suuruinen määrä jotakin

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Sitten, hengähdettyään ja tyhjennettyään kolpakollisen valkeavaahtoista olutta, hän jatkoi:
Jules Verne, Tonavan luotsi
Hän samosi pitkin pimeitä käytäviä, asteli ylös ja alas joitakuita varsin hyödyttömiä portaita, tunkeusi kaappien ja laskuluukkujen läpi, kunnes viimein päätyi jonkunlaiseen kaikkein pyhimpään, missä Joceline Joliffe palveli kelpo tohtoria juhlallisella linnunpaisti-aamiaisella; tähän kuului myös kolpakollinen rosmariinin vesalla hämmennettyä vehnäolutta, jota tohtori Rochecliffe piti mieluisampana kuin mitään väkeviä
Walter Scott, Kuninkaan mies

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikolpakollinen
Genetiivikolpakollisen
Partitiivikolpakollista
Essiivikolpakollisena
Translatiivikolpakolliseksi
Inessiivikolpakollisessa
Elatiivikolpakollisesta
Illatiivikolpakolliseen
Adessiivikolpakollisella
Ablatiivikolpakolliselta
Allatiivikolpakolliselle
Abessiivikolpakollisetta

Riimit

-olːinen

Kaikki riimit

Lähteet