kol­viin­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. levätä, kostua, tulla kalaisaksi (esim. potkettu nuotta, apaja)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kotva yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, ruotsinsaame
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakotva ’lyhyehkö aika, hetki, tuokio; usein myös pitkähkö aika’, kotvaine, kodvańi ’lyhyt aika, hetkinen’, kotvie, kotvittoa ’viipyä, kestää; olla joutilaana, odotella; olla tulematta pyydykseen (kalat, linnut)’
lyydikodv(e̮) ’kotva, pitkä aika, hetki’, kodvaińe ’hetkinen’, kod́vida ’kokea verkkoja’
vepsäkodv ’kotva, pitkä aika’: kodval ’kokemassa (verkkoja)’, kod́vda (prs. kod́vib) ’kokea (verkkoja)’, kodvotada ’haravoida heinäkarhoa hajalleen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ruotsinsaameruotsinsaame kåtfo, kårfo ’välimatka; hetki, kotva’, luulajansaame korᵉfu- ’välimatka, kappale matkaa’, koarfuj ’toisinaan’, inarinsaame koađfi ’kokemakertojen väli verkoilla tai pitkälläsiimalla pyydystettäessä’, kođfuđ ’jäädä pitemmäksi aikaa kokematta’ (itämerensuomi-saame *koδ´va)
–? mari kot ’vuosi, aika’, koδə̑m, γoδə̑m ’aikaan, silloin kun’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kolviintua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kolviintua