Yhdyssana: kombinaatio + oppi
Merkitys
- (Kielitiede)fonetiikan osa-alue, joka tutkii puheessa tapahtuvaa äänteiden yhdistämistä kielellistä informaatiota kantaviksi komplekseiksi yksiköiksi ja tällöin esiintyviä äänneympäristön aiheuttamia muutoksia yksityisten äänteiden artikulaatiossa
- synonym of kombinatoriikka (“combinatorics”)
- phonological combinatorics, phonological theory of sound combinations
Liittyvät sanat
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | kombinaatio-oppi |
| Genetiivi | kombinaatio-opin |
| Partitiivi | kombinaatio-oppia |
| Essiivi | kombinaatio-oppina |
| Translatiivi | kombinaatio-opiksi |
| Inessiivi | kombinaatio-opissa |
| Elatiivi | kombinaatio-opista |
| Illatiivi | kombinaatio-oppiin |
| Adessiivi | kombinaatio-opilla |
| Ablatiivi | kombinaatio-opilta |
| Allatiivi | kombinaatio-opille |
| Abessiivi | kombinaatio-opitta |
Riimit
-opːi
Kaikki riimit