- Alkuperä
- Ruotsalainen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä ruotsin konsulent ’konsulentti’ ← saksan Konsulent ’neuvoja, oikeusavustaja’ ← latinan consulens ’neuvotteleva; harkitseva’, johdos verbistä consulere ’neuvotella, kysyä neuvoa; harkita’.
Lue myös Kotuksen kirjoitus konsultti.