kon­tin

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kontti

Merkitykset

  1. Suomen, kontti
  2. (taivutusmuoto)(murre)(yleiskielessä vanhentunut)yksikön instruktiivimuoto sanasta kontti (’jalka’)

Esimerkkilauseet

Ja sinä joka luulla voit, Ja toisell' pahan sanan sait; Ja sinä joka kontin toit, Kas nyt sie olet vait.
— C. A. Gottlund, Otava Osa I
Joukottain kulki kansaa monelle suunnalle, ja kontti kontin, mytty mytyn perästä katosi nyt porstuasta ja kartanolta, ja Lehtovaaran talossa oli taas rauhainen, hiljainen elämä.
— Esko Virtala, Kertomuksia
Yhtye helpotti konserttilogistiikkaansa hankkimalla ison vihreän pakettiauton, jonka takaosa ja kuormauslava toimivat soitin - ja vahvistinvarastona ja kontin etuosaan rakennettiin pienet kerrossängyt.
— Wikipedia: Iron Maiden