koo­la­ta

verbi/ˈkoːlɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

koo-la-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

  1. (rakennustekniikka)koota suorakulmaisia seinissä, välikatoissa ja lattioissa käytettäviä kehikkorakenteita sahatavarasta

Esimerkkilauseet

"Nyt koolaa opettaja", huusi Silla, joka kantoi hilloketta, ohitse mennessään ja avasi oven makuukamariin, missä Emmeline istui vuoteen reunalla pullonsuuhun pistetyn kynttilän ääressä.
— Herman Bang, Kaunis päivä ynnä muita kertomuksia
Vihkimisen perästä tahtoi herrasväki "koolata" vasta vihittyjen kanssa.
— Kauppis-Heikki, Viija
No, mä koolasin sitten rautatieasemalta täksin ja sanoon osoottehen mihkä ajaa, — aivan tuntemattomien ihmisten kotia.
— Jaakkoo Vaasan, Vaasan Jaakkoo rapakon takana 1947-48

Etymologia

Alkuperä
Ruotsalainen lainasana

Lainasana, jonka lähteenä ruotsin skåla ’laudoittaa’ ehkä ← alasaksan schalen ’laudoittaa’.

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

553 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin koolata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkoolaankoolasinolen koolannutolin koolannut
sinäkoolaatkoolasitolet koolannutolit koolannut
hänkoolaakoolasion koolannutoli koolannut
mekoolaammekoolasimmeolemme koolanneetolimme koolanneet
tekoolaattekoolasitteolette koolanneetolitte koolanneet
hekoolaavatkoolasivatovat koolanneetolivat koolanneet
passiivikoolataankoolattiinon koolattuoli koolattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkoolaisinolisin koolannut
sinäkoolaisitolisit koolannut
hänkoolaisiolisi koolannut
mekoolaisimmeolisimme koolanneet
tekoolaisitteolisitte koolanneet
hekoolaisivatolisivat koolanneet
passiivikoolattaisiinolisi koolattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkoolaa—
hänkoolatkoonolkoon koolannut
mekoolatkaamme—
tekoolatkaa—
hekoolatkootolkoot koolanneet
passiivikoolattakoonolkoon koolattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkoolannenlienen koolannut
sinäkoolannetlienet koolannut
hänkoolanneelienee koolannut
mekoolannemmelienemme koolanneet
tekoolannettelienette koolanneet
hekoolannevatlienevät koolanneet
passiivikoolattaneenlienee koolattu

Infinitiivit

1. infinitiivikoolata
1. inf. pitkä muotokoolatakseen
2. inf. inessiivikoolatessa
2. inf. inessiivi, passiivikoolattaessa
2. inf. instruktiivikoolaten
3. inf. inessiivikoolaamassa
3. inf. elatiivikoolaamasta
3. inf. illatiivikoolaamaan
3. inf. adessiivikoolaamalla
3. inf. abessiivikoolaamatta
3. inf. instruktiivikoolaaman
4. infinitiivikoolaaminen
5. infinitiivikoolaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikoolaava
Passiivin 1. partisiippikoolattava
Aktiivin 2. partisiippikoolannut
Passiivin 2. partisiippikoolattu
Agenttipartisiippikoolaama
Kieltopartisiippikoolaamaton

Riimit

-oːlɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koolata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koolata