Asiasanasto.fi

koriseva

adjektiivi, verbi

/ˈkoriseʋɑ/

Johdettu sanasta: korista

Merkitys

  1. 1.sellainen, jonka aiheuttama ääni on korinaa

Synonyymit

Etymologia

verbin partisiippimuodosta

Esimerkkilauseet

Tällä hetkellä kuului sairaan huoneesta koriseva huudahdus, käsittämätön, selittämätön ääni, aivankuin hän olisi tukehtumaisillaan ollen koettanut huudahtaa: "Jo kuulin torven, jo kuulin." Vielä korahdus ja loiskaus.

Kálmán Mikszáth, Pyhän Pietarin sateenvarjo

Saapuessani hirven luo se veti viimeisen korisevan henkäyksensä, oikaisi sirot, jäntevät jalkansa niinkuin loppuun nääntynyt ihminen, joka on vihdoin päässyt levolle.

Konrad Lehtimäki, Musta taivaanranta

Mike ei kuitenkaan pystynyt kiekumaan normaalin kukon lailla, vaan tuottamaan ainoastaan korisevaa ääntä.

Wikipedia: Mike (kukko)

Englanninkieliset vastineet

  • stertorous

Taivutustiedot

Nominatiivikoriseva
Genetiivikorisevan
Partitiivikorisevaa
Essiivikorisevana
Translatiivikorisevaksi
Inessiivikorisevassa
Elatiivikorisevasta
Illatiivikorisevaan
Adessiivikorisevalla
Ablatiivikorisevalta
Allatiivikorisevalle
Abessiivikorisevatta

Riimit

-eʋɑ

Kaikki riimit