kor­ke­a­kan­tai­nen

adjektiivi/ˈkorkeɑˌkɑntɑi̯nen/
Jaa

Yhdyssana: korkea + -kantainen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. jalkineesta, jossa on korkeat korot

Esimerkkilauseet

Hän pani nyt jalkaansa mustat sukat ja mustat korkeakantaiset kengät.
— Clara Tschudi, Marie Antoinette
Pirkko vilkaisi veikeästi Mallaan, joka istui tuolilla vaihtaen matalakantaisia paksuja kenkiään korkeakantaisiin tanssikenkiin.
— Helga Nuorpuu, Ruusulan tytöt II

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikorkeakantainen
Genetiivikorkeakantaisen
Partitiivikorkeakantaista
Essiivikorkeakantaisena
Translatiivikorkeakantaiseksi
Inessiivikorkeakantaisessa
Elatiivikorkeakantaisesta
Illatiivikorkeakantaiseen
Adessiivikorkeakantaisella
Ablatiivikorkeakantaiselta
Allatiivikorkeakantaiselle
Abessiivikorkeakantaisetta

Riimit

-ɑntɑinen

Kaikki riimit

Lähteet