kor­ko­merk­ki

substantiivi/ˈkorkoˌmerkːi/
Jaa

Yhdyssana: korko + merkki

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. kirjoitusmerkki, joka osoittaa painotusta tai sävelkorkeutta
  2. korostusmerkki

Esimerkkilauseet

"Pitkä-äänelliset puustawit" merkitään joko kahdella kirjaimella tai korkomerkillä varustetulla yhdellä: siis esim.
Kuuno A. Talvioja, Jaakko Juteini ja hänen kirjallinen toimintansa
Ja hänen lehdessään ilmestyi joka numerossa venäjänkielinen palsta, varustettuna korkomerkeillä ja selityksillä.
N. (Maanpakolainen) N., Itämerenmaakuntien venäläistyttämisyritys vuosina 1886-1906
Polytonisessa ortografiassa jokainen diakrittinen merkki kuvaa omanlaistaan sävelkorkeutta tai äännettä, ja korkomerkkien lisäksi siihen kuuluu muun muassa henkosmerkkejä.
Wikipedia: Polytoninen ortografia

Esiintymistiheys

69 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikorkomerkki
Genetiivikorkomerkin
Partitiivikorkomerkkiä
Essiivikorkomerkkinä
Translatiivikorkomerkiksi
Inessiivikorkomerkissä
Elatiivikorkomerkistä
Illatiivikorkomerkkiin
Adessiivikorkomerkillä
Ablatiivikorkomerkiltä
Allatiivikorkomerkille
Abessiivikorkomerkittä

Riimit

-erkːi

Kaikki riimit

Lähteet