ko­ro­tin

substantiivi/ˈkorotin/
Jaa

Johdettu sanasta: korottaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. laite tai väline, jota käytetään jonkin asian nostamiseen tai kohottamiseen

Esimerkkilauseet

Käsitin entisen elämäni puutteet ja korotin ääneni kiitosvirreksi Jumalan armoa ja rauhaa ylistäen.
— Corelia Levetzow, Nuoren tytön elämäntarina
Mutta minä vain korotin köliä ja halkaisin hyvällä vauhdilla hankavastaiseenkin.
— Eino Leino, Kootut teokset XV
Runners Up Andrus Värnik (Maailmanmestari), parina Kaisa Oja - 5. tiputettu Dag Hartelius, parina Kristina Tennokese - 4. tiputettu Kristiina Ojuland (poliitikko), parina Aleksandr Makarov - 3. tiputettu Katrin Karismaa (näyttelijä), parina Veiko Ratas - 2. tiputettu Beatrice (malli), parina Eduard Korotin - 1. tiputettu Yhdysvallat Ohjelman ensimmäinen jakso nähtiin 1. kesäkuuta 2005, ja sitä tuottaa American Broadcasting Company.
— Wikipedia: Dancing with the Stars

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikorotin
Genetiivikorottimen
Partitiivikorotinta
Essiivikorottimena
Translatiivikorottimeksi
Inessiivikorottimessa
Elatiivikorottimesta
Illatiivikorottimeen
Adessiivikorottimella
Ablatiivikorottimelta
Allatiivikorottimelle
Abessiivikorottimetta