kor­tin­lu­ki­ja

substantiivi/ˈkortinˌlukijɑ/
Jaa

sisältää sanat: kortti + lukija

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. laite, joka on tarkoitettu korteille tallennetun tiedon lukemiseen

Esimerkkilauseet

Jos avainkortinlukija on kuitenkin yhteydessä keskusjärjestelmään, järjestelmä avaa lukon, ei itsenäinen kortinlukija.
Wikipedia: Avainkorttilukko
Ohjelmia ja dataa kyettiin myös tallentamaan ulkoiselle magneettikortille, koska kone oli varustettu kortinlukijalla ja kortille tallentavalla yksiköllä.
Wikipedia: Programma 101

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikortinlukija
Genetiivikortinlukijan
Partitiivikortinlukijaa
Essiivikortinlukijana
Translatiivikortinlukijaksi
Inessiivikortinlukijassa
Elatiivikortinlukijasta
Illatiivikortinlukijaan
Adessiivikortinlukijalla
Ablatiivikortinlukijalta
Allatiivikortinlukijalle
Abessiivikortinlukijatta

Riimit

-ukijɑ

Kaikki riimit

Lähteet