kort­teik­ko

substantiivi/ˈkortːei̯kːo/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. maa-alue tai kasvupaikka, jota peittää kortteiden kasvusto

Esimerkkilauseet

Kortteikko kahisee ja vesi polskuu.
— Urho Karhumäki, Elotalkoot ynnä muita pakinoita
Rannan tiheä kortteikko ja kaislikko sekä tuuhea tervalepikkö muodostavat siinä todellakin mitä mieluisimman pienen sataman, jonne mukavasti sopii ulapan tuulilta suojaan käännältää.
— Osmo Iisalo, Ontrein tarinoita
Samantasoinen vesialue jatkuu myös Talvilahdelta luoteeseen Iso -Kortteikko -Valkeajärvi -nimisenä, erittäin sokkeloisena vakavetenä.
— Wikipedia: Seppäjärvi

Esiintymistiheys

42 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 4, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikortteikko
Genetiivikortteikon
Partitiivikortteikkoa
Essiivikortteikkona
Translatiivikortteikoksi
Inessiivikortteikossa
Elatiivikortteikosta
Illatiivikortteikkoon
Adessiivikortteikolla
Ablatiivikortteikolta
Allatiivikortteikolle
Abessiivikortteikotta

Riimit

-ortːeikːo

Kaikki riimit

Lähteet