kot­kaus

substantiivi/ˈkotkɑus/
Jaa

Johdettu sanasta: kotkata

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. naulan pään tai kärjen taivuttaminen

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hän lyö olkansa takaa kirveenhamaralla, ja naulan kotkaus murtuu.
— Juhani Aho, Hellmannin herra; Esimerkin vuoksi; Maailman murjoma
Hänen pienet, tihkurat silmänsä kiiluivat ilosta, hän nuolasi tavan takaa huuliaan, puhkui ja kumarteli ja piteli kuppia alasimella, kun seppä teki kotkauksia sinkiläin kärkiin.
— Kalle Kajander, Pahkakuppi ynnä muita kertomuksia
Kotkaaminen/kontkaaminen eli kotkaus/kontkaus on eräs lankanauloilla tehty kiinnitystapa.
— Wikipedia: Kotkaaminen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikotkaus
Genetiivikotkauksen
Partitiivikotkausta
Essiivikotkauksena
Translatiivikotkaukseksi
Inessiivikotkauksessa
Elatiivikotkauksesta
Illatiivikotkaukseen
Adessiivikotkauksella
Ablatiivikotkaukselta
Allatiivikotkaukselle
Abessiivikotkauksetta

Riimit

-otkɑus

Kaikki riimit

Lähteet