ko­tu­ri

substantiivi/ˈkoturi/
Jaa

Merkitys

  1. kunnan elätti; toimeentulotuen varassa elävä

Esimerkkilauseet

Ja niiden joukossa oli Koturi-Heikki paras, myönsi uittoherra.
— Niilo Kivinen, Tuppelan Kalle ja Koturi-Heikki
Köyhä huonemies (loisi, koturi) toivo yhä talon isännäksi päästä.
— Elias Lönnrot, Mehiläinen 1837
Loinen eli koturi, joutolainen, läksiäin tai kesti tarkoitti maatalousyhteiskunnassa erään sen alimmilla tasoilla olleen ihmisryhmän edustajaa, joka ei omistanut asuntoaan vaan eli työnantajansa tiloissa.
— Wikipedia: Loinen (yhteiskunta)

Taivutustiedot

Taivutusluokka 6

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikoturi
Genetiivikoturin
Partitiivikoturia
Essiivikoturina
Translatiivikoturiksi
Inessiivikoturissa
Elatiivikoturista
Illatiivikoturiin
Adessiivikoturilla
Ablatiivikoturilta
Allatiivikoturille
Abessiivikoturitta

Riimit

-oturi

Kaikki riimit

Lähteet