kun­ta

substantiivi/ˈkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kun-ta (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 451. yleisin sana

Merkitykset

  1. paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsäKoko Suomi on jaettu kuntiin.
  2. yhdyssanan loppuosana tarkoittaa ihmisten muodostamaa yhteisöäKansakunta, ihmiskunta, seurakunta, valtakunta, ylioppilaskunta.
  3. yhdyssanan loppuosana, kun alkuosa on kymmenen, sata tai tuhat tarkoittaa likimääräistä määräkymmenkunta = noin kymmenen, kymmenisen
  4. (biologia)eliöiden jaottelun karkea taso, esimerkiksi eläimiin ja kasveihin, eläinkunta, kasvikunta
  5. (matematiikka)joukko, jolle on määritelty neljä peruslaskutoimitusta siten, että laskutoimitukset noudattavat tavallisia laskulakeja, ja laskutoimitusten tulos kuuluu samaan joukkoon.Rationaaliluvut muodostavat kunnan, mutta kokonaisluvut eivät, koska jakolaskun tulos ei ole välttämättä kokonaisluku.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Lääkäriä ei ollut koko kunnassa, mutta välskärit sitoivat haavat ja luonto, lääkäreistä taitavin, sai parantaa vammat.
— Kaarlo Hänninen, Nuori sissipäällikkö
"Ma", kerskaa X, "en mihinkään kuntaan kuule, Enk' ketään myös ma mestariksi luule; En eläviä koskaan seuraa ma, Enk' oppia myöskään ota kuolleilta".
— Johann Wolfgang von Goethe, Runoelmia
ESR -rahoitusta voivat hakea kunnat, kuntien elinkeino -organisaatiot, yritykset, koulutuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, järjestöt, säätiöt ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt.
— Wikipedia: Rakennerahasto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kunta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tiheimmin asutut alueet ovat kunnan keskustaajama ja vesistöjen läheiset alueet.
— Wikipedia: Ranua
Kemijoen vesivoimaloista Ossauskosken vesivoimalaitos sijaitsee kunnan alueella.
— Wikipedia: Tervola
Entisen kunnan alueella sijaitsee myös osa Laipanmaan erämaisesta metsäalueesta.
— Wikipedia: Luopioinen
Väestönkehitys Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
— Wikipedia: Tukholma

Etymologia

1kunta1 – määräalueen käsittävä itsehallinnollinen yhdyskunta; (biologiassa:) eliökunnan korkein taksonominen ryhmä; (matematiikassa:) tietynlainen algebrallinen rengas; lääni

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Lähtökohta: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalainen taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaninen taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kunta ja ‑kunta.

2kunta2 – kunto

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kunto yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

Sanat ovat ilmeisesti samaa alkuperää kuin kunta, katso tätä. Lisäksi on permiläinen ja obinugrilainen kielistä esitetty vastineita, jotka kuitenkin on äänt. syistä pidettävä erillään.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakunto ’kunto, voima, taito; järjestys; aika, kunnon; hyvä maine, siveys’
viromurt. kunnatu, konnatu, kummatu ’kunnoton, tyly’, künnatu ’inhottava, kauhea, häpeällinen’

(suomi → pohjoissaame gunˈdo ’rohkeus, yritteliäisyys’, gudˈdâ ’kunto, kelpoisuus’).

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.kingdom, municipality, field, community, civil parish
  • ruotsikropp, kommun, rike
  • saksaReich, Kommune (f)
  • ranskaroyaume (m), champ (m), règne (biol.), commune (f), municipalité (f)
  • venäjäкоммуна, муниципалитет, царство
  • esp.reino, municipio
  • viroomavalitsus, riik, vald
  • norjakommune

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • kingdom
  • municipality
  • field
  • commune
  • community
  • civil parish

Esiintymistiheys

695 935 esiintymää · 265.2 / milj.

Suomi24
198.2
Sanomalehdet
1066.3
Aikakauslehdet
897.5
Wikipedia
941.4
Reddit
198.2
Tekstitykset
9.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: kunnan 29 % · kunta 17 % · kuntien 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kunta