kou­lu­i­käi­nen

adjektiivi/ˈkou̯luˌikæi̯nen/
Jaa

sisältää sanat: koulu + ikäinen

Merkitys

  1. sellainen lapsi joka on kouluiässä, vähintään ensimmäisellä luokalla koulussa

Etymologia

yhdyssana, koulu, ikäinen

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Sitäpaitsi Naapurinvaaran väkirikkaassa kylässä oli kouluikäisiä enemmän kuin kahdenkin koulun täysi.
— Heikki Meriläinen, Heikki Meriläisen elämä
Kylän koko väestö oli silloin 921. Kouluikäisten lasten luku virolaisista vanhemmista nousi , kun suomalaisten vanhempain lasten luku oli vaan 104. Tällä on syynsä siinä seikassa, että virolaisia tulee tavallisesti koko perhe Siperiaan, kun perheen-isä karkoitetaan, mutta Suomesta tulee vaan mies ja perhe jää Suomeen.
— Johannes Granö, Kuusi vuotta Siperiassa
Perheille on tarjolla perheliikuntaa, alle kouluikäisille erilaisia tunteja, nuorille tanssillisen voimistelun ja tanssin tunteja ja aikuisille niin esiintyviä kuin kuntoliikunnan ryhmiäkin.
— Wikipedia: Oulun Voimisteluseura

Esiintymistiheys

14 232 esiintymää · 5.4 / milj.

Suomi24
5.4
Sanomalehdet
11.6
Aikakauslehdet
12.0
Wikipedia
2.6
Reddit
2.7
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikouluikäinen
Genetiivikouluikäisen
Partitiivikouluikäistä
Essiivikouluikäisenä
Translatiivikouluikäiseksi
Inessiivikouluikäisessä
Elatiivikouluikäisestä
Illatiivikouluikäiseen
Adessiivikouluikäisellä
Ablatiivikouluikäiseltä
Allatiivikouluikäiselle
Abessiivikouluikäisettä

Riimit

-ikæinen

Kaikki riimit

Lähteet