kou­rit

verbi
Jaa

Johdettu sanasta: kouria

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. verbin kouria yksikön toisen persoonan preesens- tai imperfektimuoto

Esimerkkilauseet

— Persten supisi, katsellen kunnioittavaisesti Nikita Romanovitshia: — kas, miten kovasti sinä heitä kourit!
Aleksei Konstantinovitsh Tolstoi, Ruhtinas Serebrjani
Ja sitten, Yrjänä, sinäkin kuin mieletön lunta kourit.
Uuno Kailas, Punajuova
Vojakkalassa pirkkalaistalonpoikia oli useita sukuja eli Alavojakkalassa Alatalot ja Oravaiset sekä Ylivojakkalassa Pakkaset, Kourit ja Peräntiet.
Wikipedia: Vojakkala (Tornio)