ko­va­luon­tei­nen

adjektiivi/ˈkoʋɑˌluo̯ntei̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ko-va-luon-tei-nen (5 tavua) · 14 kirjainta

sisältää sanat: kova + luonteinen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. luonteeltaan kova, ankara tai taipumaton

Esimerkkilauseet

— Ehkä, ainakaan ei ole Jullu kovaluonteinen.
— Emil Lassinen, Kansan mies
Se on ahkera, kovaluonteinen heeler -tyyppinen karjakoira, joka hyökkää rohkeasti karjaa kohti, puree sitä ja juoksee sen jälkeen karkuun - ärsytetty eläin lähtee takaanajoon, kunnes päätyy sinne, minne koira on sen halunnutkin ohjailla.
— Wikipedia: Catahoulanleopardikoira
Urokset ovat tyypillisesti itsenäisempiä, itsepäisempiä ja tasaluontoisempia, mutta kovaluonteisia ja taipuvaisia dominointiin.
— Wikipedia: Amerikanstaffordshirenterrieri

Esiintymistiheys

385 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: kovaluonteinen – kovaluonteisempi – kovaluonteisin

Riimit

-uonteinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kovaluonteinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kovaluonteinen