luon­tei­nen

adjektiivi/ˈluo̯ntei̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: luonne

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jolla on tietynlainen luonne tai ominaislaatu

Esimerkkilauseet

Muut tytöt minun sijassani olisivat mustasukkaisia, mutta minä en ole sen luonteinen, että kiusaisin itseäni mustasukkaisuuden tuskilla.
— Otto Tuomi, Pieniä kertomuksia
Aineelliselta kannaltakin katsoen ei heiltä näyttänyt puuttuvan mitään, sillä ystäväni appi-vanhukset olivat antaneet tyttärelleen runsaat myötäjäiset; niin perinpohjin olivat he luopuneet luonteisesta jäykkyydestään ja väärästä periaatteestansa.
— Pietari Päivärinta, Elämän havainnoita V
Fyysisesti raskaaseen työhön liittyvät kuormitustasot, kuormituksen kesto ja toistojen määrä sekä aktiivisuustyypit ovat sen luonteisia, etteivät ne paranna työntekijän fyysistä kuntoa.
— Wikipedia: Kansanterveys

Esiintymistiheys

5 067 esiintymää · 1.9 / milj.

Suomi24
2.2
Sanomalehdet
2.7
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.8
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluonteinen
Genetiiviluonteisen
Partitiiviluonteista
Essiiviluonteisena
Translatiiviluonteiseksi
Inessiiviluonteisessa
Elatiiviluonteisesta
Illatiiviluonteiseen
Adessiiviluonteisella
Ablatiiviluonteiselta
Allatiiviluonteiselle
Abessiiviluonteisetta

Riimit

-uonteinen

Kaikki riimit

Lähteet