kuis­kin­ta

substantiivi/ˈkui̯skintɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: kuiskia

Merkitys

Etymologia

kuiskia + johdin -nta

Esimerkkilauseet

Kuta lähemmäs Kemiä tultiin, sitä äänettömämmäksi muuttui joukko. Kuiskintakin lakkasi. Kuului vain väsyneiden askelten laahaava tahti.
— Arvi Järventaus, Rummut
Joka taholta kuului suhinaa ja kuiskintaa.
— Max Halbe, Rouva Meseck
("Kuulkaa korpeimme kuiskintaa …") on vuodelta 1911 peräisin oleva Ilmari Kiannon runo, jonka sävelsi lauluksi Oskar Merikanto.
— Wikipedia: Nälkämaan laulu

Esiintymistiheys

836 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikuiskinta
Genetiivikuiskinnan
Partitiivikuiskintaa
Essiivikuiskintana
Translatiivikuiskinnaksi
Inessiivikuiskinnassa
Elatiivikuiskinnasta
Illatiivikuiskintaan
Adessiivikuiskinnalla
Ablatiivikuiskinnalta
Allatiivikuiskinnalle
Abessiivikuiskinnatta

Riimit

-uiskintɑ

Kaikki riimit

Lähteet