kuiskinta

substantiivi

/ˈkui̯skintɑ/

Johdettu sanasta: kuiskia

Merkitys

kuiskia + johdin -nta

Kuta lähemmäs Kemiä tultiin, sitä äänettömämmäksi muuttui joukko. Kuiskintakin lakkasi. Kuului vain väsyneiden askelten laahaava tahti.

Joka taholta kuului suhinaa ja kuiskintaa.

( " Kuulkaa korpeimme kuiskintaa …") on vuodelta 1911 peräisin oleva Ilmari Kiannon runo, jonka sävelsi lauluksi Oskar Merikanto.

836 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24

0.4

Sanomalehdet

0.0

Aikakauslehdet

0.1

Wikipedia

0.0

Tekstitykset

0.1

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

-uiskintɑ