ku­ker­ta­va

adjektiivi/ˈkukertɑʋɑ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (arkikieltä)(postpositio)(genetiivin kanssa)johonkin vivahtava tai johonkin suuntaan taipuva

Esimerkkilauseet

Joka soppeen hän pistää päänsä ja kysymistään kyselee: "Katsohan, eihän liene silmieni alusilla ryppyjä näkyvissä?" Ja kun hovirouvat vastaavat: "Ei lainkaan, valtiatar", hän hekottaa ja nauraa kuin kukertava kyyhky ja tyytyväisenä vuottaa sairaan sulhasensa toipumista.
— Lauri Haarla, Kaksi kuningatarta
Kukertava neihtykäinen kiepsahtaa ympäri ja poistuu somasti tepsutellen, paljaat pohkeet paistaen kuin himertävän omenan puolikkaat.
— Lauri Haarla, Liian vähän poikia
" Karamelliväreissä kukertava elokuva on kuvattu, leikattu, lavastettu ja puvustettu tyylitietoisesti ja esikuviaan entisestään jalostaen.
— Wikipedia: Vähät rakkaudesta

Esiintymistiheys

179 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikukertava
Genetiivikukertavan
Partitiivikukertavaa
Essiivikukertavana
Translatiivikukertavaksi
Inessiivikukertavassa
Elatiivikukertavasta
Illatiivikukertavaan
Adessiivikukertavalla
Ablatiivikukertavalta
Allatiivikukertavalle
Abessiivikukertavatta

Riimit

-ɑʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet