Asiasanasto.fi

kukkeus

substantiivi

/ˈkukːeus/

Johdettu sanasta: kukkea

Merkitys

  1. 1.se, että on kukkeaKumpulassa on keskikesän kukkeus.

Etymologia

kukkea + johdin -us

Esimerkkilauseet

Hän oli nimittäin juuri tällöin, miehuutensa parhaassa kukkeudessa, puetuttanut soutumiehensäkin, Matit, Kustaat ja Jeremiakset, punaverkaisiin takkeihin, olipa verhonnut koko kahdeksanhankaisen kirkkoveneensäkin punaisella verkavaatteella.

Lauri Haarla, Marketan kosto

Enin säikyn noita posken nuoren purppuroita, impeyttä silmän syvän, lempeyttä huulen hyvän, tuota kaulan kaareutta, poven kummun kukkeutta, pelkään pettymystä uutta, ihmislemmen ihanuutta.

Eino Leino, Kootut teokset III

Honkaiset holvit ja siintävät sillat: Tarhalan talon lasten ilot keskellä kesän kukkeutta ja talven pakkasia, kuvittanut Rudolf Koivu.

Wikipedia: Rudolf Koivu

Esiintymistiheys

86 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

Nominatiivikukkeus
Genetiivikukkeuden
Partitiivikukkeutta
Essiivikukkeutena
Translatiivikukkeudeksi
Inessiivikukkeudessa
Elatiivikukkeudesta
Illatiivikukkeuteen
Adessiivikukkeudella
Ablatiivikukkeudelta
Allatiivikukkeudelle
Abessiivikukkeudetta

Riimit

-ukːeus

Kaikki riimit