ku­lak­ki

substantiivi/ˈkulɑkːi/
Jaa

Merkitykset

  1. (historia)maata omistavan talonpojan nimitys Neuvostoliitossa etenkin maatalouden kollektivisoinnin yhteydessä, varsinkin sellaisen, joka käytti palkattua työvoimaa; suurtalonpoika
  2. (historia)neuvostokielenkäytössä maaseudun "riistävän" yhteiskuntaluokan edustaja; monikossa suurtalonpoikaisto

Etymologia

venäjän sanasta кулак ('nyrkki') < sanan käytön pohjana epäsosiaalinen itsekkyys: saituus, kitsaus ("pitää kiinni puristamalla nyrkkiinsä")

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.kulak
  • venäjäкулак (m)

Esimerkkilauseet

Eihän koko maakunnassa liene kohta muita evakuoitavia kulakkeja kuin Raaskan suutari rauska.
— Urho Karhumäki, Yli rajan
"Taikka osaisi jokainen vähän kulakin noin vain kotitarpeiksi."
— Aatto Suppanen, Jutelmia
Riistävät luokat - porvaristo, tilanomistajat ja kulakit - oli hävitetty täydellisesti, joten neuvostoyhteiskunnan historiassa oli näin päätynyt sen ensimmäinen vaihe, siirtymäkausi kapitalismista sosialismiin.
— Wikipedia: Sosialismi

Englanninkieliset vastineet

  • kulak

Esiintymistiheys

1 776 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
1.1
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikulakki
Genetiivikulakin
Partitiivikulakkia
Essiivikulakkina
Translatiivikulakiksi
Inessiivikulakissa
Elatiivikulakista
Illatiivikulakkiin
Adessiivikulakilla
Ablatiivikulakilta
Allatiivikulakille
Abessiivikulakitta

Riimit

-ulɑkːi

Kaikki riimit

Lähteet