kul­ku­kort­ti

substantiivi/ˈkulkuˌkortːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kul-ku-kort-ti (4 tavua) · 11 kirjainta

sisältää sanat: kulku + kortti

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kortti tai merkki, jolla osoitetaan oikeus päästä tiettyihin tiloihin

Esimerkkilauseet

Sormenjäljen lisäksi varmuutta voidaan lisätä eri toimilla, kuten salasanoilla, kämmentunnistuksella, kasvojentunnistuksella, iiristunnistuksella tai kulkukortilla.
— Wikipedia: Sormenjälki
Usein tapahtumaan osallistuvilla on mukanaan niin sanottu "kulkukortti", jolla he pystyvät osoittamaan, että ovat oikeutettua osallistumaan tapahtumaan.
— Wikipedia: Kokous- ja kongressipalvelut
Älylukko on lukko, jossa on jokin digitaalinen ominaisuus, esimerkiksi ohjelmoitava avain, kulkukortti tai koodi.
— Wikipedia: Älylukko

Esiintymistiheys

608 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.0
Reddit
0.5
Tekstitykset
1.9

Taivutustiedot

Yleisimmät: kulkukortti 42 % · kulkukortin 32 % · kulkukorttia 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ortːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulkukortti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulkukortti