Asiasanasto.fi

kulminoituminen

substantiivi

/ˈkulminoi̯tuminen/

Johdettu sanasta: kulminoitua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kulminoitua

Etymologia

kulminoitua + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivikulminoituminen
Genetiivikulminoitumisen
Partitiivikulminoitumista
Essiivikulminoitumisena
Translatiivikulminoitumiseksi
Inessiivikulminoitumisessa
Elatiivikulminoitumisesta
Illatiivikulminoitumiseen
Adessiivikulminoitumisella
Ablatiivikulminoitumiselta
Allatiivikulminoitumiselle
Abessiivikulminoitumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit