kul­mi­noi­tu­a

verbi/ˈkulminoi̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kul-mi-noi-tu-a (4 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: kulminoida

Merkitys

  1. saavuttaa huippukohtansa, huipentua

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Sen synnyttämä jokaisen näyttelijän tuska oman erikoisnäkemyksen puolesta, jonka täytyy sulautua kokonaisuuteen, nousee hetki hetkeltä, lähenee epätoivoa, todellakin hermoja repivää »teatraalista helvettiä», kunnes se kulminoituu ja laukeaa: harmooninen yhteisnäyttely osoittautuu äkkiä mitä luontevimmaksi ja helpoimmaksi.
— Lauri Haarla, Teatterikirja
Senkin nousut kulminoituvat viinan koko elämänmakeuden lapsellisen hartaaksi ylistys- ja jäähyväislauluksi.
— Lauri Haarla, Teatterikirja
Kabukinäytelmän tapahtumat kulminoituivat kohtaan, jossa näyttelijä jähmettyi paikoilleen omaan asentoonsa (mie), jonka katsojat tunsivat jo etukäteen.
— Wikipedia: Yakusha-e

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulminoitua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä latinan culminare ’nousta’, johdos sanasta culmen ’huippu, huippukohta’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.culminate
  • italiaculminare

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • culminate

Esiintymistiheys

4 231 esiintymää · 1.6 / milj.

Suomi24
1.6
Sanomalehdet
2.1
Aikakauslehdet
2.4
Wikipedia
2.6
Reddit
2.6
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: kulminoituu 64 % · kulminoitui 17 % · kulminoituvat 8 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kulminoitua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkulminoidunkulminoiduinolen kulminoitunutolin kulminoitunut
sinäkulminoidutkulminoiduitolet kulminoitunutolit kulminoitunut
hänkulminoituukulminoituion kulminoitunutoli kulminoitunut
mekulminoidummekulminoiduimmeolemme kulminoituneetolimme kulminoituneet
tekulminoiduttekulminoiduitteolette kulminoituneetolitte kulminoituneet
hekulminoituvatkulminoituivatovat kulminoituneetolivat kulminoituneet
passiivikulminoidutaankulminoiduttiinon kulminoiduttuoli kulminoiduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkulminoituisinolisin kulminoitunut
sinäkulminoituisitolisit kulminoitunut
hänkulminoituisiolisi kulminoitunut
mekulminoituisimmeolisimme kulminoituneet
tekulminoituisitteolisitte kulminoituneet
hekulminoituisivatolisivat kulminoituneet
passiivikulminoiduttaisiinolisi kulminoiduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkulminoidu—
hänkulminoitukoonolkoon kulminoitunut
mekulminoitukaamme—
tekulminoitukaa—
hekulminoitukootolkoot kulminoituneet
passiivikulminoiduttakoonolkoon kulminoiduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkulminoitunenlienen kulminoitunut
sinäkulminoitunetlienet kulminoitunut
hänkulminoituneelienee kulminoitunut
mekulminoitunemmelienemme kulminoituneet
tekulminoitunettelienette kulminoituneet
hekulminoitunevatlienevät kulminoituneet
passiivikulminoiduttaneenlienee kulminoiduttu

Infinitiivit

1. infinitiivikulminoitua
1. inf. pitkä muotokulminoituakseen
2. inf. inessiivikulminoituessa
2. inf. inessiivi, passiivikulminoiduttaessa
2. inf. instruktiivikulminoituen
3. inf. inessiivikulminoitumassa
3. inf. elatiivikulminoitumasta
3. inf. illatiivikulminoitumaan
3. inf. adessiivikulminoitumalla
3. inf. abessiivikulminoitumatta
3. inf. instruktiivikulminoituman
4. infinitiivikulminoituminen
5. infinitiivikulminoitumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikulminoituva
Passiivin 1. partisiippikulminoiduttava
Aktiivin 2. partisiippikulminoitunut
Passiivin 2. partisiippikulminoiduttu
Agenttipartisiippikulminoituma
Kieltopartisiippikulminoitumaton

Riimit

-oituɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulminoitua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulminoitua