- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan culminare ’nousta’, johdos sanasta culmen ’huippu, huippukohta’.
kul-mi-noi-tu-a (4 tavua) · 11 kirjainta
Johdettu sanasta: kulminoida
Sen synnyttämä jokaisen näyttelijän tuska oman erikoisnäkemyksen puolesta, jonka täytyy sulautua kokonaisuuteen, nousee hetki hetkeltä, lähenee epätoivoa, todellakin hermoja repivää »teatraalista helvettiä», kunnes se kulminoituu ja laukeaa: harmooninen yhteisnäyttely osoittautuu äkkiä mitä luontevimmaksi ja helpoimmaksi.Senkin nousut kulminoituvat viinan koko elämänmakeuden lapsellisen hartaaksi ylistys- ja jäähyväislauluksi.Kabukinäytelmän tapahtumat kulminoituivat kohtaan, jossa näyttelijä jähmettyi paikoilleen omaan asentoonsa (mie), jonka katsojat tunsivat jo etukäteen.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulminoitua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Lähtökohtana lähinnä latinan culminare ’nousta’, johdos sanasta culmen ’huippu, huippukohta’.
4 231 esiintymää · 1.6 / milj.
Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F
Yleisimmät: kulminoituu 64 % · kulminoitui 17 % · kulminoituvat 8 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
-oituɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Kulminoitua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulminoitua