ku­mar­te­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kumarrella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kumarrella

Etymologia

kumarrella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Renkimäisyyttä on myös tuo suomalaisen kumarteleminen ruotsalaisille.
Jalmari Finne, Me
Ja sittenkös alkoi yleinen onnittelu, kumarteleminen ja niiaaminen.
Arvi Järventaus, Satu-Ruijan maa