Asiasanasto.fi

ku­mar­te­le­mi­nensubstantiivi

Johdettu sanasta: kumarrella

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kumarrella

Etymologia

kumarrella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Renkimäisyyttä on myös tuo suomalaisen kumarteleminen ruotsalaisille.

Jalmari Finne, Me

Ja sittenkös alkoi yleinen onnittelu, kumarteleminen ja niiaaminen.

Arvi Järventaus, Satu-Ruijan maa