kumottaa

verbi

/ˈkumotːɑːˣ/

Merkitys

(käännetty englannista)

1.(intransitiivinen)loistaa tai hehkua himmeästi tai pehmeästi; käytetään erityisesti kuun valosta

— Ei toki vallan, olihan enkeleillä uudet tuohikontit selässä, ja niistä kumotti valo, jotta meillä nähtiin sukkiakin parsia.

Huohtiko hopeat neien, neien kullat sinne kuului, sinne paistoi meiän päivät, meiän kuuhuet kumotti?

Ainut kaivoon tullut valo kumotti kaivon kannen reunoista ympyrän muotoisena.

1 703 esiintymää, 0.6 / milj.

Suomi24

0.7

Sanomalehdet

0.8

Aikakauslehdet

0.6

Wikipedia

0.1

0.2

Tekstitykset

0.3

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

-umotːɑː